0

Ostoskorisi on tyhjä

Sinkkikarnosiinin polymeerirakenteesta johtuva hidas hajoaminen ruoansulatusnesteissä on olennaisen tärkeä seikka parantavan vaikutuksen pitkäkestoisuuden kannalta. 

Kaksi japanilaista tutkijaryhmää löysivät erikoisen täsmällisiä ja läpäisykykyisiä vaikutuksia kohdistuen nimenomaan vatsahaavavaurion alueelle, kun he värjäsivät sinkin markkeriaineilla (Dithizone/Timm). Oletamme että tämä spesifi kiinnittyminen vauriokohtiin liittyy kemiallisiin sidoksiin joita syntyy sinkin ja kehon omien aineiden välille (kuten albumiini tai muut proteiinit) muodostaen metalloproteiini-ligandikomplekseja. L-karnosiinin katsotaan olevan vielä kiinnittyneenä sinkkiin tässä vaiheessa.

Kun vauriokohdasta vuotaa näitä kehon aineita (kuten albumiini) ne voivat muodostaa voimakkaita sidoksia sinkki-ionin kanssa esimerkiksi funktionaalisten ryhmien kuten imidatsolin tai sulfhydryyliryhmien (tiolien) kanssa. Ligandikompleksien sekoittumisvaiheessa L-karnosiini (jolla on parantavia vaikutuksia antioksidatiivisuutensa johdosta) irtoaa täsmällisesti vauriokohtaan muodostamalla täydellisen ligandinvaihtoreaktion jonkun kehonkomponentin kanssa jolla kyky luoda korkeampi stabiliteettivakio karnosiinin kanssa verrattuna sinkkiin jossa se alunperin oli kiinni.

Tässä yhteydessä (kun karnosiini muodostaa oman kompleksinsa) sinkki-ioni, jolla on tunnettuja suojaavia vaikutuksia limakalvoilla, tulee täysin kaapatuksi em. kehonkomponentin toimesta ja tunkeutuu vauriokohtaa hillitsemään tulehdusta.

Tällainen ligandinvaihtoreaktio pystytään todentamaan sekoittamalla sinkkikarnosiinia erinäisten eloperäisten materiaalien kanssa (jyrsijän vatsa-aines, jyrsijän seerumi, albumiini ja sulfhyfryylipitoiset aminohapot). Ligandinvaihtoreaktion edetessä liuoksesta voidaan mitata vapaata L-karnosiinia ja myös se, että muuten veteen liukenematon sinkkikarnosiini hiljalleen liukenee veteen.

Pelkkä erillisen sinkin ja erillisen karnosiinin sekoitus ei osoittanut yhtä vahvaa suojavaikutusta vauriokohtaan, todennäköisesti johtuen L-karnosiinin ja sinkki-ionien nopeasta hajautumisesta ja eriaikaisesta imeytymisestä. Sinkkikarnosiini-kompleksin stabiliteettiovakio (vakaus) päätellään olevan sopiva lidandinvaihtoreaktiolle kehonkomponenttien kanssa, josta seuraa että karnosiini on erinomainen kantoaine sinkin kuljettamiseksi elävään kudokseen. Tätä havaintoa tukee myös sinkin erinomainen imeytyvyys sinkkikarnosiinista - joka parempi kuin millään muulla sinkkikelaattimuodolla.


Liity postituslistalle